Archive for April, 2014

TOKOt Suomessa

TOKO tulee sanoista tottelevaisuuskoulutus ja sen tavoitteena on koiran hallittu käyttäytyminen ja miellyttäminen sekä ohjaajan käsittelytaidot. TOKOa voi harrastaa ilmankin, että osallistuu minkään laisiin kilpailuihin, sillä koiran kuin koiran tulisi hallita perustottelevaisuus, mutta jos myös kilpailla tässä lajissa haluaa, sekin on mahdollista.Tottelevaisuuskoulutuksessa opetetaan koiralle tiettyjä liikkeitä joita sitten kilpailuissa tuomarit arvioivat, sekä sitä miten hyvin koiran ja ohjaajan välinen yhteistyö toimii. TOKOn voi aloittaa helpoiten ohjatusti jossakin paikallisessa koirakerhossa, joita löytyy ympäri Suomen maan. Mukaan pääsee heti, kun koira on saanut kaikki tarvitsemansa rokotukset. Tätä ennen voi kotioloissa jo treenailla perusasioita kuten luokse tulemista, istumista käskystä ja seuraamista. Sekä tietenkin opettaa koiraa ottamaan kontaktia ohjaajaan. Myöhemmin voi asettaa itselleen ja koiralleen lisää tavoitteita. Koulutuksen tarkoitus on ohjaajan kannalta oppia käsittelemään koiraa oikein, sekä pyrkiä mahdollisimman tasapainoiseen yhteistyöhön koiran kanssa, jolle on opetettu hallittu käytös.Kisoihin pääsee osallistumaan koiran kanssa, joka on asianmukaisesti rokotettu ja tunnusmerkitty (siru), ja joka on vähintään 10kk vanha. Erikoisvoittajaluokkaan tosin vaaditaan 15 kk ikä. Kilpailussa koiraa ja ohjaajaa testataan neljässä eri luokassa, joita ovat alokas, avoin, voittaja ja erikoisluokka, joka voi olla myös kansainvälinen koe. Kisoissa pääsee etenemään aina voittamalla luokkia. Esim. koira voittaa alokasluokassa 1-palkinnon, ja saatuaan kolme 1-palkintoa, pitää hänen siirtyä avoimeen luokkaan ja tästä kolmella 1-sijalla voittajaluokkaan jne.Eri luokissa on kymmenen eri arvostelukriteeriä, ja mitä pidemmälle kisoissa pääsee, sen enemmän tulee haasteita mukaan. Alokasluokassa tehtävät ovat vielä simppeleitä, luokse tuloa ja hihnassa seuraamista, mutta erikoisluokassa koiralta vaaditaan jo kauko-ohjattavuutta ja ohjattua noutamista.Lisäinfoa tulevista TOKO-kisoista voi käydä lukemassa Koirasportin (www.koirasport.com/viewforum.php?f=4) sivuilta, jossa on niin tulevia kisoja kuin jo menneiden kisojen tuloksia näytillä.

Agility Suomessa

Agility on hienosti rantautunut myös Suomeen ja aktiivisia harrastajia lajin parissa on Suomessakin yli 10 000 ja maailmalla jo yli 100 000. Agilityssahan siis kilpaillaan koirien kanssa estehypystä, ja esteiden lisäksi koirat pujottelevat, ryömivät tunnelissa ja tasapainoilevat keinulaudan päällä. Laji on Suomessakin saanut oman liiton, Suomen Agilityliitto SAGI, jonka tarkoituksena on kehittää agilitytoimintaa reilun pelin hengessä, joka koskee niin koirien kuin omistajienkin hyvinvointia. Kilpailuluokkia on kaikille eri kokoluokille, ministä maxiin. Ensimmäiset kisat pidettiin Suomessa vuonna 1987, ja MM-kisatkin on Suomessa pidetty kahdesti, vuosina 2000 sekä 2008.Suomen maajoukkue agilityssa on pärjännyt hienosti viime vuosina ja kantanut kotiin aimo määrän mitaleita, vaikka eivät osallistuneetkaan Etelä-Afrikan MM-kisoihin. Viimeisin suuri voitto tuli Ruotsista Pohjoismaiden mestaruuskisoista, kun Suomi tuli kisoista kotiin peräti kuuden mitalin voimin elokuussa. PM-kultaa saivat niin maksiluokassa Elina Jänesniemi koiransa Omie kanssa kuin mediluokassakin Taneli Ikäheimo Pantsen kanssa. Mini- ja maksiluokissa tuli pronssia Sini Erikssonille ja Sonicille sekä Tuulia Liuhdolle ja Punssille. Myös maksiluokan joukkuekulta tuli Suomeen sekä minijoukkueelle hopeaa.Kuukautta aikaisemmin Janita Leinonen ja Hitti toivat Belgian European Open kisoista maksiluokan kullan sekä toukokuisesta World Agility Openista Juha Orenius toi hopeaa Gaia-bordercolliensa kanssa. Oreniuksella muuten onkin pitkä historia agilityn parissa Suomessa, ja hän onkin tähän mennessä ainoa kaksoisvoiton Suomen MM-karsinnoissa saanut koiran ohjaaja. Orenius aloitti agility-kisaamisen bordercolliellaan Noel, joka oli sekä Suomen että kansainvälinen agilityvalio sekä voitti lukuisia kilpailuja. Narttu Yoko ei aivan yhtä huimiin suorituksiin päätynyt, vaikka pärjäsikin hyvin. Vaikka Orenius on bordercolliemies, on hän myös kisannut belgianpaimenkoira Ninjan kanssa, ja saavuttanut myös tällä koiralla hyviä sijoja. Kertoo paljon Oreniuksen kyvyistä agilityvalmentajana, sillä hän valmensi myös veljensä Jouni Oreniuksen vajaassa vuodessa vasta-alkajasta suomen MM-karsintojen voittajaksi sekä on häärännyt muidenkin maailmanmestareiden takapiruna.Kunhan kisat tulevat ajankohtaisemmaksi voidaan toivottavasti löytää jännittäviä kertoimia nettissä mm. Unibet ja nähdä ketkä tänä vuonna osallistuvat ja ketkä ovat asiantuntijoiden suosikit. Seuraavat isot kansainväliset kisat, joita lajin parissa päästään seuraamaan, ovat agilityn World Open toukokuussa Italiassa, 16.–18. päivä. Tästä muutama kuukausi eteenpäin pidetään European Open, joiden pitopaikkana on Unkari heinäkuun 24.–27. päivä. Ja loppusyksystä kisataan MM-kisojen parissa Luxenbourgissa. Suomelta kisaan lähtee takuuvarmasti joukkueet, ja saa nähdä, onko lopputuloksena yhtä hyvä vuosi kuin viime vuosi oli. Ainakin loppuvuoden kisasijoitukset antaisivat ymmärtää, että joukkue on iskussaan.

Koirarotu tanskandoggi

Tanskandoggi on tunnetusti valtava koirarotu, jonka suuri koko voi tehdä siitä jopa hieman pelottavan joillekin ihmisille. Tätä koiraa on jalostettu jos vuosisatoja, joten se on käyttötarkoitukseensa nähden melkeinpä huippuun asti jalostettu koira. Alun perin Tanskandoggia jalostettiin Saksassa ja ehkäpä Englannissa, mutta Tanskan kanssa koiralla ei tietojen mukaan ole mitään tekemistä – nimeä toki lukuunottamatta. Tanskandoggi oli aikoinaan jalostettu metsästämään Eurooppalaisia villisikoja, mihin tehtävään tarvittiin voimakasta, älykästä, periksiantamatonta ja pelotonta koiraa, eli toisin sanoen juuri sellaista koiraa kuin Tanskandoggi nykyäänkin on. Voimakkuudestaan ja suuresta koostaan huolimatta kyseessä on oikein elegantti ja kaunis koirarotu, joka on tunnetusti erittäin lihaksikas ja esteettinen.